Aamulla nopea kukkaus ikkunasta...ja arvatkaa aurinko paistoi, ihanaa!!! Anna päätti että nyt saa löhöily riittää ja veti lenkkarit jalkaan ja lähti aamulenkille. Ihmeellisen pirteä vaikka takana oli vain vajaat yöunet. Oltiin nimittäin valittu motelli joka sijaitsi junaratojen vieressä. Junia meni vähintään 20 min välein ja ne tööttäsi ihan hullun lailla. Ei siis mikään töötti vaan töötti pohjassa sekunttikaupalla. No jokatauksessa lenkki tuntui hyvältä, kovin vaan hengästytti (epänormaalia liekö sittten se että oltiin normaalia korkeammalla...?). Ennen aamiaista käytiin heittämässä pyykit koneeseen. Aamiainen syötiin motellia vastapäätä olevassa ravintolassa, Antti nautti Canadian Eggs and Bacon ja minä paahtoleipää ja muroja. Pitkästä aikaa saatiin "posliini" aamiainen, yleensä kun motellit tarjoaa kuuluista "styroksi aamiaista". Ennen lähtöä motellilta laitettiin kalsarit vielä kuivariin ja sillä aikaa Anna sai nauttia motellin allasalueesta...tosin biksut sai jäädä laukkuun, sen verran vilpoista oli. Flagstaffin jälkeen pysähdyttiin Bellemontissa HD liikkeessä, ja joo pieni ostoskassi jäi mukaan...Flagstaffista Williamssiin oli n. 20 mailia, josta suunnattiin kohti pohjoista, määränpäänä Grand Canyon. Matkaa oli vajaa 60 mailia. Päätettiin ottaa huone Tyosonista, joka sijaitseen n. 5 mailia ennen natural parkkia. Löydettiin mukava ja suht edullinen motelli, Red Feather Hotel/Motel, jonka sai $ 99 yö hintaan (käytiin myös kysymässä Best Westernistä jossa olisi saanut $ 155 per yö. Käytiin syömässä Wendy'ssä ja ostamassa passi natural parkkiin. Sitten suunnattiin kohti Canyonia. Se tuli vastaan jotenkin yhtäkkiä, ensin metsää joka vaan yhtäkkiä loppui ja sitten oli pudotus. Näkymä sai aika hiljaiseksi...näkymää on vaikeaa kuvailla eikä kuvat kerro sitä minkä näkee. Paikka oli aika turistirysä mutta tällaisessa paikassa luonnollista. Aikamme pyörittyämme Canyonilla suunnattiin takaisin motellille ottamaan tirsat, ja siellä huomattiin että kello oli taas tunnin vähemmän, ollaan nyt siis 9 tuntia kotimaata jäljessä. Seiskalta lähdettiin takaisin Canyonille katsomaan auringon laskua. Ajettiin itäänpäin ja jätettiin auto tien varteen parkkikkelle ja suunnattiin metsä halki reunalle. Vau mikä näkymä taas...löydettiin oma pikku kolo josta ihasteltiin laskua ja nautittiin hiljaisuudesta. Törmättiin myös ensimmäisiin kaktuksiin. Aurinko laski melkko tarkkaan klo 19.46. Lähdettiin takaisin autolle...tosin kumpikin hiukan epävarma mistä kohtaa oltiin metsästä tultu. No yhteisttuumin (kumpikin muisti jotain) päinettiin metsään ja löydettiin oikea polku takaisin autolle. Metsät täällä on monilta paikoilta palaneita tai puoliksi palaneita, niin ja kävyt valtavia. Käytiin vielä syömässä Steak House:ssa kunnon pihvit.

Huomenna koitetaan lähteä patikoimaan alaspäin, katsotaan mihin päädytään :)